"Ihan kiva"

Eilinen kirjoituspäivä jäi lopulta muiden kiireiden takia aika tyngäksi, mutta sain nyt ainakin päähahmolle vähän lihaa luiden ympärille. Teen todennäköisesti jokaisesta hahmosta noin A4 -mittaisen hahmokortin itselleni ja tässä kuvassa esimerkki word-dokkarista, jollaista ajattelin lähteä hahmoistani täyttelemään.

Tavoitteena on oikeastaan itselleni löytää työkalu, jonka käyttö tulee tutuksi romaanista tai novellista riippumatta. Kirjoittelen varmaan TuiTuin ohella novelleita täällä julkaistavaksi, joten treenailen hahmon luontia myös novelleihini.

En laita tänne nyt täytettyä hahmolomaketta, koska en osaa vielä sanoa missä määrin mikäkin hahmon taustatekijä tulee esille varsinaista romaania kirjoittaessa. Painotan vielä kerran, että näitä hahmolomakkeita ei todennäköisesti tulla ikinä julkaisemaan missään, ovatpahan vain itselläni muistutuksena siitä, että mitkä taustatekijät vaikuttavat kulloinkin hahmon tekemissä valinnoissa.

Lasten kirja versus aikuisten kirja

Ruusu&Rusetti (c) LP.

Huomasin aika nopeasti pitäväni "lapsille" kirjoittamisesta. En todellakaan sen takia, että lapset olisivat jotenkin vähemmän kriittisiä, päinvastoin. Lapset sanovat mitä ajattelevat, kertovat mistä tykkäävät ja ennen kaikkea kertovat mistä eivät tykkää. Lapsilta saa suoraa palautetta verrattuna noihin kirjoituskurssien palautteisiin: "Ihan kiva."

Ainiin, paras palaute noilta kursseilta ikinä oli sellainen vanhemman naishenkilön palaute: "Ootko sä siis itse kirjoittanut tämän?" :D Ei, en ole. Käyn kursseilla vaan sen takia, että voin viedä muiden tekstiä ominani!

Tänään on tavoitteena kirjoittaa TuiTuin tekstiin lyhyehkö kohtaus, jossa tarinaan esitellään mukaan kettusisarukset Ruusu&Rusetti.

Tahdon testata tuota hahmolomaketta myös ihmishahmoille, että miten se eroaa tällaisesta lastenkirjan hahmosta, jolle on sallittua - jopa toivottua - saada historiaan, perhesuhteisiin ja luonteeseen jotain erikoisuuksia.

Kuusilehdon hahmolomake

Tuossa onkin kuva lomakkeesta yllä, mutta selitetään vielä omat ajatukset auki ton kautta. Kuvaus tarkoittaa sellaista hahmon lyhyttä esittelyä. Pikkaisen ulkonäköä, kokoa ja luonnetta. Luonne -kohdassa kerrotaan hieman tarkemmin hahmon luonteenpiirteistä, mielellään ehkä jonkun esimerkin kanssa. Historiasta voidaan kertoa ehkä merkittävät asiat, tai sitten sellainen kooste historiasta siihen saakka kun hahmo ilmestyy tarinaan. Esimerkiksi Ruusun&Rusetin tapauksessa voitaisiin kirjoittaa historiasta, että he joutuvat pelkäämään tarinassa myöhemmin esiintyvää Metsänvartijaa jonkin metsästysyrityksen jäljiltä, mutta toisaalta Metsänvartija on auttamassa TuiTuita tarinassaan eteenpäin "hyvänä" hahmona, joten tuollainen ristiriita tarinaan tuo mukavan lisän luomiseen.

Perhe tarkoittaa luonnollisesti perhettä. Asuuko yksin vai ei? Jos joo, niin onko sukua tai perhettä? Millaiset suhteet ja välit perheeseen? Onko jokin perheenjäsen, joka jää "mysteeriksi", esim. isää ei mainita ikinä missään tilanteessa? Tuollaiset on ehkä hyvä laittaa itselle muistiin, ettei sitten lipsauttele vahingossa perhesuhteista jotain, joka on ristiriidassa jonkin aikaisemman tapahtuman kanssa. Motto, en tiedä onko tämä turha kohta, täytyy konsultoida muutenkin S:ää tässä hahmonluonnissa. Motto voisi kertoa jotain oleellista kaikesta mikä hahmoon liittyy, mutta kuinka vaikea sitä on sitten "ulkopuolisena" tiivistää johonkin muualta lainattuun lauseeseen?

Motivaatio, ehkä tämä on sellainen pahis/hyvis/siltä väliltä -juttu. Päähahmoista tahtoisi tietenkin hyvän tyypin, mutta toisaalta ristiriitojen kautta luodaan hahmolle valintatilanteita, jossa hyvän ja pahan raja hämärtyy, katoaa ehkä kokonaan. Ja voiko sitten toisaalta tuollaista hyvä/paha selkeää jakoa tehdä, ainakaan aikuisten kirjallisuudessa. Lastenkirjallisuudessa tahdon hahmoihin, "pahoihinkin" ripauksen hyvyyttä, koska lasten maailmankuvaa ei nyt välttämättä tarvitse järisyttää sen enempää, mitä media ja keskenkasvuiset aikuiset jo muutoin tekevät.

Näillä eväillä kohti viikonloppua! :)